Monesti tulee mieleen että miksi minulle aina käy näin ja voi voi ei kenellekkään muulle ikinä vois tapahtua tämmösiä asioita.
Teemme asioista vielä pahempia mitä ne todellisuudessa ovat.
Minä jos kuka olen oikeasti tähän elämään meneessä nähnyt kaikenlaista. -90 syntynyt pikkulapsi sanoisi joku, mutta lopulta kun ajattelee niin olen ihan yhtä lailla voinut nähdä maailmaa jossen enemmänkin.

Olen kamppaillut huume riippuvuuden läpi. Sekin on jo osansa tehnyt tätä persoonaa mikä minusta on tullut.
Pienistä en hätkähdä. Enkä tuomitse ketään.

Sanoisin että minulla menee nyt hyvin, mutta jotain silti puuttu.
MIKÄ SE ON?
Siitä otan selvää ehkä sitten joskus. Nyt elän päivä kerrallaan KATSOMATTA taakseni.